Titas bab1

  • Published on
    07-Jul-2015

  • View
    309

  • Download
    6

Embed Size (px)

Transcript

<ul><li> 1. 1BBAABB 11KKOONNSSEEPP DDAANN TTAAKKRRIIFFTTAAMMAADDUUNN</li></ul><p> 2. KKoonnsseepp AAssaass TTaammaadduunnPPeennggeerrttiiaann uummuumm mmaassyyaarraakkaatt ::aa.. MMaassyyaarraakkaatt mmaannuussiiaa yyaanngg tteellaahh kkeelluuaarr ddaarriippaaddaakkeehhiidduuppaann yyaanngg mmuunndduurr ((nnoommaadd)) ddaann tteellaahhmmeennccaappaaii kkeemmaajjuuaann ddaallaamm ppeellbbaaggaaii aassppeekkkkeehhiidduuppaannbb.. PPeerriinnggkkaatt aattaauu ttaahhaapp--ttaahhaapp kkeemmaajjuuaann yyaanngg ddiiccaappaaii2oolleehh mmaannuussiiaa ppaaddaa sseessuuaattuu zzaammaanncc.. KKeehhiidduuppaann mmaassyyaarraakkaatt mmooddeenn yyaanngg ddiippeennuuhhiiddeennggaann sseeggaallaa kkeemmuuddaahhaann hhaassiill ppeenngggguunnaaaannppeellbbaaggaaii aallaatt tteekknnoollooggii 3. Kesimpulan ppeennggeerrttiiaann tteerrsseebbuutt bbeerrssiiffaattuummuumm hhaannyyaa ddiikkaattaakkaann3Masyarakat manusiamengalamiperubahan dalam kehidupanTahap kemajuan sesebuahmasyarakat cermintingkat ketinggian tamadunTamadun amat berkait rapat dengan proses dan hasildaripada kemajuan sesuatu masyarakat 4. Definisi ttaammaadduunn ddaarrii ssuudduutt bbaahhaassaaii.. BBaahhaassaa AArraabbiiii.. BBaahhaassaa IInnggggeerriissiiiiii..BBaahhaassaa MMeellaayyuu4 5. BAHASA ARAB5 6. AAddaa 44 iissttiillaahh yyaanngg ddiigguunnaakkaann6TTaammaadduunn HHaaddaarraahhUUmmrraann MMaaddaanniiyyyyaahh 7. Tamadun yang ditulis dalam b.Melayu diambildaripada perkataan b.Arab tamaddunKehalusan budi bahasa dan kesopanan tingkah7lakuIstilah tamadun mula diperkenalkan olehJURJI ZAYDAN ( tarikh al-tamadun al-Islami)pada tahun 1902-1906 8. Dari sudut sseemmaannttiikk ttaammaadduunn kkaattaatteerrbbiittaann ddaarriippaaddaa kkaattaa kkeerrjjaa mmaaddddaannaa::--ii.. ppeemmiilliihhaann sseessuuaattuu llookkaassii sseebbaaggaaii tteemmppaatt8ttiinnggggaalliiii.. mmeemmbbaanngguunnkkaann sseessuuaattuu kkaawwaassaann hhiinnggggaammeennjjaaddii ssuuaattuu ppeerrbbaannddaarraann 9. LLaahhiirr ddaarriippaaddaa mmaaddddaannaa ::--9MMaaddiinnaahh bbaannddaarrMMaaddaannii // aall--mmaaddaanniiyyaahh ppeerraaddaabbaann ddaannkkeemmaakkmmuurraann hhiidduupp yyaanngg mmeerruujjuukk kkeeppaaddaakkeemmaajjuuaann kkeebbeennddaaaann yyaanngg ddiiccaappaaii oolleehhmmaassyyaarraakkaatt ddiippeerrkkeennaallkkaann oolleehh AAbbuuNNaassiirr aall--FFaarraabbii ((aabbaadd kkee--1111))MMuudduunn kkoottaa--kkoottaa yyaanngg mmeemmiilliikkii cciirrii--cciirriittaammaadduunn 10. 10OOlleehh iittuu-- mmaaddaannaa mmuudduunn mmaaddiinnaahh mmaaddaannii --membawa maksud kehidupan di bandaryang mesti dikaitkan dengan satucorak hidup yang maju&amp; dilengkapi dengan pelbagai kemudahan 11. Umran &amp; hadarah IIbbnn KKhhaalldduunn ((aall--11MMuuqqaaddiimmaahh))Umrankawasan tanah tempattinggal yang tetap,berkembang subur danmaju dan menjadi bandarHadarahsatu daerah, kota, bandar,kampung @ tanah yangdiusahakanlawan - badawiah 12. 12Hadarah Said HawwaKata dasar al-hadr menetap di kawasanbandar membawa maksudKehidupan bertamadundari sudut material&amp; sosio budayaThaqafahsama maksud denganculture yang manamerupakan satu ramuanuntuk melahirkan tamadunsecara ringkas kebudayaanbermaksud cara hidup,cara berfikir dancara bertindak sesuatukelompok manusia 13. TTaammaadduunn bboolleehh ddiittaakkrriiffkkaann-- SSeejjuummllaahh ppeennccaappaaiiaann ddaann ppeemmeerroolleehhaannddaallaamm sseeggaallaa ppeerrllaakkuuaann,, ppeemmiikkiirraann,,ppeenncciippttaaaann yyaanngg bbaaiikk,, aakkhhllaakk bbaaiikk bbaaggiisseessuuaattuu kkeelloommppookk mmaannuussiiaa yyaannggmmeemmbbeennttuukk sseebbuuaahh bbaannggssaa aattaauu nneeggaarraa13bbaannggssaa -- 14. BBAAHHAASSAA IINNGGGGEERRIISS14 15. Sudut epistemologi perkataan civilizationberkait rapat dengan urbanizationCivilization asal perkataan Latin civitas,civiltas = city --- bermaksud tiap-tiapperubahan adalah jelas pertumbuhannya dibandar-bandar besar dan ciri-ciri asasperadaban manusia lebih mudah ditemui dibandar-bandar15 16. IIssttiillaahh llaattiinn iiaaiittuu cciivviittaass llaahhiirr bbeerrssaammaakkeellaahhiirraann ttaammaadduunn RRoomm mmeemmbbaawwaammaakkssuudd ssiisstteemm ppeemmeerriinnttaahhaann ddaann uunnddaanngg--uunnddaanngg ddii RRoomm ggaammbbaarraann wwuujjuuddnnyyaassiisstteemm uunnddaanngg--uunnddaanngg sseeppeerrttii uunnddaanngg--uunnddaanngg aawwaamm,, wwaarrggaanneeggaarraa ddllll ttaannddaawwuujjuuddnnyyaa sseebbuuaahh mmaassyyaarraakkaatt yyaannggmmeemmiilliikkii oorrggaanniissaassii yyaanngg tteerrssuussuunnCCiivviittaass ddaallaamm bbaahhaassaa GGrreeeekk bbaannddaarr //kkoottaa // mmeettrrooppoolliiss ddiippeerrlluuaasskkaann kkeeppaaddaammaakknnaa nneeggaarraa kkoottaa ((cciittyy ssttaattee))16 17. 17DDeeffiinniissii TTookkoohh BBaarraatt ::-- CCoolllliinnggwwoooodd ssuuaattuu pprroosseess bbaaggii mmeennccaappaaii ssuuaattuuttaahhaapp kkeehhiidduuppaann cciivviill ((ssooppaann)) aattaauu pprroosseess uunnttuukkmmeennjjaaddii ssiivviill ((ssooppaann))-- hhaassiillnnyyaa llaahhiirrkkaannmmaassyyaarraakkaatt bbaannddaarr iiaaiittuu mmaassyyaarraakkaatt yyaannggmmeemmppuunnyyaaii kkeehhaalluussaann bbuuddii SSaammuueell JJoohhnnssoonn ssuuaauuttuu kkeeaaddaaaann yyaannggbbeerrtteennttaannggaann ddeennggaann kkeehhiidduuppaann bbiiaaddaapp((bbaarrbbaarriicc)) iiaaiittuu mmeennccaappaaii ssaattuu ttaahhaapp kkeessooppaannaannyyaanngg ttiinnggggii 18. Perkataan b.Inggeris llaaiinn uunnttuukk ttaammaadduunnccuullttuurree uurrbbaanniizzaattiioonn rreennaaiinnssssaannccee TTiiddaakk bbeeggiittuu lluuaass ppeenngggguunnaaaannnnyyaa kkeerraannaaRRuuaanngg lliinnggkkuupp uunnssuurr22 yyaanngg ddiiuunnggkkaappkkaann oolleehhppeerrkkaattaaaann iinnii ddaallaamm hhuubbuunnggaannnnyyaa ddeennggaannttaammaadduunn tteerrbbaattaass bbeerrbbaannddiinngg cciivviilliizzaattiioonn18 19. Pengertian cciivviilliizzaattiioonn lleebbiihh mmuuddaahhddiiffaahhaammii kkeerraannaa uummuummnnyyaa mmeerruujjuukkkkeeppaaddaa ppeerruubbaahhaann ddaarriippaaddaa kkeehhiidduuppaannbbaarrbbaarriicc ((nnoommaadd)) kkeeppaaddaa hhiidduupp mmeenneettaappyyaanngg mmeemmppuunnyyaaii ssiisstteemm ppoolliittiikk,, eekkoonnoommiiddaann ssoossiiaall yyaanngg tteerraattuurr ddaann mmaajjuuIIssttiillaahh iinnii hhaannyyaa mmuullaa ddiigguunnaakkaann ddiiEErrooppaahh ppaaddaa ppeerrtteennggaahhaann kkuurruunn kkee--188aappaabbiillaa aahhllii--aahhllii eekkoonnoommii PPeerraanncchhiissmmeenngggguunnaakkaannnnyyaa uunnttuukk mmeemmbbeerrii ttaaffssiirraannkkeeppaaddaa pprroosseess mmeennuujjuu kkeemmaajjuuaann eekkoonnoommii19 20. Perkataan cciivviilliizzaattiioonn ssaammaa mmaakknnaaddeennggaann ttaammaadduunn ddaallaamm bb..AArraabb hhaannyyaa CCiivviilliizzaattiioonn mmeenneekkaannkkaann kkeeppaaddaappeennccaappaaiiaann mmaatteerriiaall TTaammaadduunn ((bb..AArraabb)) mmeenneekkaannkkaann kkeeppaaddaappeennccaappaaiiaann mmaatteerriiaall &amp;&amp; sspprriittuuaall ddaallaammsseesseebbuuaahh mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg mmeemmbboolleehhkkaannsseesseebbuuaahh mmaassyyaarraakkaatt ddiiaannggggaapp sseebbaaggaaiisseebbuuaahh mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg bbeerrttaammaadduunn20 21. BBAAHHAASSAA MMEELLAAYYUU21 22. Selain tamadun dduuaa ppeerrkkaattaaaann yyaannggddiimmaakkssuuddkkaann ddeennggaann ttaammaadduunn iiaallaahh-- ppeerraaddaabbaann-- kkeebbuuddaayyaaaannAAggaakk bbeerrbbeezzaa sseeddiikkiitt ppeennggeerrttiiaann ddeennggaannttaammaadduunn oolleehh KKaammuuss DDeewwaann wwaallaauuppuunnmmaakkssuuddnnyyaa sseerruuppaa22 23. 23KKaammuuss DDeewwaannkkeeaaddaaaann mmaassyyaarraakkaatt mmaannuussiiaa yyaanngg ddiicciirriikkaannoolleehh aattaauu ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa ttaarraaff kkeemmaajjuuaannkkeebbeennddaaaann sseerrttaa ppeerrkkeemmbbaannggaann ppeemmiikkiirraann((ssoossiiaall,, bbuuddaayyaa,, ppoolliittiikk)),, nneeggaarraa ddaann ppeenndduudduukknnyyaayyaanngg tteellaahh mmeennccaappaaii ttaarraaff kkeemmaajjuuaann kkeebbeennddaaaannsseerrttaa ppeerrkkeemmbbaannggaann ppeemmiikkiirraann,, bbuuddaayyaa aattaauu ccaarraahhiidduupp 24. PPaaddaa ppeenngghhuujjuunngg aabbaadd 2200 ppeerrkkaattaaaann ttaammaadduunn mmeennjjaaddiippooppuullaarr ddeennggaann kkeemmuuccuullaannppeerrkkaattaaaann mmaaddaannii iiaaiittuu kkaattaa ssiiffaattbbaaggii ttaammaadduunn ddaallaamm wwaaccaannaattaammaadduunn ppeerriinnggkkaatt AAllaamm MMeellaayyuu24 25. 25NNaakkaarriikkaamm ((TTaammiill))AAkkaarr kkaattaa nnaakkaarrmmaakkssuudd -- kkoottaa aattaauu bbaannddaarr,,ssiimmbboolliikk tteennttaanngg ppeennjjeellmmaaaann TTuuhhaann SSiivvaaiiaaiittuu TTuuhhaann yyaanngg mmeenncciippttaakkaann bbaannddaarr.. 26. NNaakkaarriikkaamm bbeerrmmaakkssuudd sseebbaaggaaii ttiinnggkkaahhllaakkuu,, ttuuttuurr kkaattaa ddaann ppaakkaaiiaann yyaannggbbeerrkkaaiittaann ddeennggaann sseesseebbuuaahh bbaannddaarr;;ppeerraaddaabbaann,, kkeessooppaannaann,, kkeehhaalluussaannbbuuddii;;ppeerrbbaannddaarraann,, ppeennjjaalliinnaannppeerrssaahhaabbaattaann ddaann pprriihhaattiinn aattaauu kkaassiihhssaayyaanngg..26 27. 27WWeenn mmiinngg ((CCiinnaa))AAkkaarr kkaattaa -- mmiinnggMMaakkssuudd --cceerraahh,, tteerraanngg aattaauu bbeerrccaahhaayyaa.. IIaaddiikkaaiittkkaann ddeennggaann aammaallaann ttrraaddiissii yyaannggppeerrlluu ddiipprraakkttiikkkkaann,, ppeemmiikkiirraann yyaannggbbiijjaakkssaannaa,, ppeemmaahhaammaann yyaanngg jjeellaass ddaannbbeerrttuuttuurr sseeccaarraa tteerrbbuukkaa.. 28. 28WWeenn mmiinnggmmeerruujjuukk kkeeppaaddaa uunnssuurr--uunnssuurr mmaatteerriiaall ddaannssppiirriittuuaall yyaanngg mmuunnccuull ddaarriippaaddaappeennccaappaaiiaann sseejjaarraahh ppeerrkkeemmbbaannggaannmmaannuussiiaa.. 29. TTaammaadduunn DDaarriippaaddaaPPeerrssppeekkttiiff PPeellbbaaggaaiiBBaannggssaa ddaann AAggaammaa29 30. Umumnya setiap bangsa ddaann aaggaammaa sseettuujjuuttaammaadduunn mmeerruuppaakkaann ppeennccaappaaiiaann kkeemmaajjuuaannddaallaamm ppeellbbaaggaaii bbiiddaanngg kkeehhiidduuppaann mmaassyyaarraakkaattSSuukkaarr tteennttuukkaann ttaakkrriiff mmuuttllaakk bbaaggii ttaammaadduunn ---- kkeennaappaa ssuukkaarr tteennttuukkaann ttaakkrriiff mmuuttllaakk ??????????-- kkeennaappaa bbeerrbbeezzaa iissttiillaahh ??????????**30 31. 31IIssllaammIIssttiillaahh mmaaddaanniiyyaahh,, uummrraann,,hhaaddaarraahh,, ttaammaadduunn bbeerrbbeezzaatteettaappii sseebbeennaarrnnyyaa mmeenneemmuuiittiittiikk ppeerrssaammaaaann ddaarrii sseeggiikkoonnsseepp ttaammaadduunn iiaaiittuummeelleettaakkkkaann uunnssuurr aaggaammaayyaanngg bbeerrppaakkssiikkaann aakkiiddaahh,,ssyyaarriiaahh ddaann aakkhhllaakk sseebbaaggaaiiddaassaarr ddaallaamm ppeemmbbiinnaaaann &amp;&amp;ppeerrkkeemmbbaannggaann ttaammaadduunnBBaarraattLLeebbiihh mmeennoonnjjoollkkaann aassppeekkppeennccaappaaiiaann kkeebbeennddaaaann aattaauummaatteerriiaall sseebbaaggaaii uukkuurraann bbaaggiimmeenneennttuukkaann sseesseebbuuaahhmmaassyyaarraakkaatt iittuu bbeerrttaammaadduunnaattaauu sseebbaalliikknnyyaa 32. 32MMeellaayyuuMMeenneerriimmaa ppeennggaarruuhh bbeessaarr ddaarriippaaddaattaammaadduunn IIssllaamm mmeemmppeerrlliihhaattkkaannppeerrbbeezzaaaann ddeennggaann ttaammaadduunn BBaarraatt 33. tteerrddaappaatt kkeecceennddeerruunnggaann sseessuuaattuubbaannggssaa tteennttaanngg ttaammaadduunn bbaannggssaammeerreekkaa lleebbiihh ttiinnggggii bbeerrbbaannddiinnggttaammaadduunn llaaiinnCCtthh CChhiinnaa ddaann BBaarraatt -- IIssllaamm33 34. 34RRUUMMUUSSAANN ddeeffiinniissii ttaammaadduunn bbaannyyaakk ddiippeennggaarruuhhiippaannddaannggaann sseemmeessttaa sseesseebbuuaahh mmaassyyaarraakkaatt PPaannddaannggaann sseemmeessttaa llaahhiirr ddaarriippaaddaa llaattaarrbbeellaakkaanngg ddaann ppeennggaallaammaann aaggaammaa,, ppoolliittiikk ddaannkkeemmaassyyaarraakkaattaann aannttaarraa ssaattuu ddeennggaann llaaiinn PPeenneekkaannaann yyaanngg ddiibbeerriikkaann tteerrhhaaddaapp ttaammaadduunnbbeerrbbeezzaa lliihhaatt IIssllaamm ddaann BBaarraatt 35. 35SSyyeedd QQuuttbb TTaammaadduunn IIssllaamm iiaallaahh sseeggaallaabbeennttuukk kkeemmaajjuuaann yyaannggddiihhaassiillkkaann oolleehh mmaassyyaarraakkaattddaallaamm aassppeekk ssoossiiaall,,ppeemmeerriinnttaahhaann,, ppoolliittiikk,,eekkoonnoommii,, kkeebbuuddaayyaaaann yyaannggbbeerrtteerraasskkaann kkeeppaaddaa ssyyaarriiaattAAllllaahh sseerrttaa bbeerrcciirriikkaann nniillaaii--nniillaaii mmoorraall IIssllaammAArrnnoolldd TTooyynnbbeeeeTTaammaadduunn iiaallaahh ssuuaattuussiisstteemm mmaassyyaarraakkaattyyaanngg ddaappaatt mmeemmbbaannttuummaannuussiiaa mmeennaammbbaahhppeennggeelluuaarraann ddaann iiaammeemmppuunnyyaaii eemmppaatteelleemmeenn ppeennttiinngg iiaaiittuubbaahhaann--bbaahhaann eekkoonnoommii,,ssiisstteemm ppoolliittiikk,,ppeennggeettaahhuuaann ddaann sseennii 36. PPEERRBBEEZZAAAANN AANNTTAARRAATTAAMMAADDUUNN,, BBUUDDAAYYAA,,AAGGAAMMAA DDAANN BBAANNGGSSAA3366 37. Tamadun lluuaass &amp;&amp; mmeellaannggkkaauuii ddaannmmeelleeppaassii bbuuddaayyaa,, bbaannggssaa ddaann jjuuggaabbeerrbbeezzaa ddaarriippaaddaa aaggaammaaaa)) BBuuddaayyaa ddaann bbaannggssaaBBuuddaayyaa ffaahhaamm mmaakknnaa bbuuddaayyaa ??????SSeemmuuaa mmaassyyaarraakkaatt bbeerrbbuuddaayyaa tteettaappiittiiddaakk sseemmuuaa bbuuddaayyaa bboolleehh mmeennccaappaaiittaammaadduunn yyaanngg ttiinnggggii37 38. Masyarakat bbeerrbbuuddaayyaa ttiinnggggii aakkaannmmeennccaappaaii ttaammaadduunn yyaanngg ttiinnggggii ddaannsseemmppuurrnnaa bbeerrbbaannddiinngg ttaammaadduunn llaaiinn jjiikkaa ttiiddaakk mmeennccaappaaii ttaahhaappmmaassyyaarraakkaatt bbeerrbbuuddaayyaa ttiinnggggii mmaassyyaarraakkaatt iittuu bbeerrbbuuddaayyaa rreennddaahhsseeppeerrttii mmaassyyaarraakkaatt nnoommaaddTTaammaadduunn BBaarraatt &amp;&amp; TTaammaadduunn IIssllaammsseennddiirrii mmeennggaanndduunnggii ppeellbbaaggaaii bbuuddaayyaaddaarriippaaddaa ppeellbbaaggaaii kkaauumm38 39. Cth : Cina MMuusslliimm ddii CChhiinnaa aammaallkkaannbbuuddaayyaa CChhiinnaa tteettaappii bbeerraaggaammaa IIssllaamm bbaawwaahh TTaammaadduunn IIssllaammCCtthh :: mmaassyyaarraakkaatt BBaarraatt ddii EErrooppaahh ddaannAAmmeerriikkaa bbuuddaayyaa bbeerrbbeezzaa--bbeezzaa bbaawwaahh TTaammaadduunn BBaarraatt39 40. bb)) AAggaammaa** TTaammaadduunn jjuuggaa bbeerrbbeezzaa ddaarriippaaddaa aaggaammaa40 FFaahhaamm mmaakknnaa aaggaammaa ?????????? TTaammaadduunn jjuuggaa mmeellaannggkkaauuii aaggaammaa mmaassyyaarraakkaattyyaanngg mmeennggaannuutt aaggaammaa yyaanngg bbeerrbbeezzaa tteettaappiibbeerrnnaauunngg ddii bbaawwaahh ttaammaadduunn yyaanngg ssaammaa CCtthh :: OOrraanngg JJeeppuunn (( SShhiinnttoo,, BBuuddhhhhaa )) bbaawwaahhTTaammaadduunn JJeeppuunn CCtthh :: OOrraanngg CCiinnaa (( KKoonnffuucciiuuss,, BBuuddddhhaa,, TTaaiiooss )) bbaawwaahh TTaammaadduunn CCiinnaa 41. Tamadun IIssllaamm aaggaammaa uunnssuurrtteerrppeennttiinngg ddaallaamm bbiinnaaaann ttaammaadduunnMMeenneerriimmaa aappaa--aappaa bbuuddaayyaa aassaallkkaannttiiddaakk bbeerrccaannggggaahh41 42. 42RRUUMMUUSSAANNTTiiddaakk ddiinnaaffiikkaann bbuuddaayyaa,, aaggaammaa,, bbaannggssaammeemmppuunnyyaaii kkaaiittaann rraappaatt ddeennggaannkkeewwuujjuuddaann ttaammaadduunnHHaannyyaa ttiiddaakk bboolleehh ddiissaammaakkaann ddaarrii sseeggiimmaakknnaa kkeerraannaa ccaakkuuppaann ttaammaadduunn...</p>